Videokuva ja konenäkö mullistavat liikenneväylien hoidon toimintamalleja

Jatkuvasti päivittyvä ajantasainen videokuvaus ja konenäkö muuttaa infraomaisuuden kunnossapitoa ja valvontaa. Nykypäivän tie- ja kadunpidon prosesseissa ajetaan miljoonia kilometrejä ja käytetään kymmeniätuhansia työtunteja vain siihen, että valvotaan hoidon laatutasoa tai tarkkaillaan ympäristön ja omaisuuden tilaa. Liikkumisen tarkoituksia ovat laadunvalvonta, inventointi tai suunnittelu. Vionice Oy:n tavoitteena on muuttaa toimintatapoja tältäosin ja tuoda asteittain etävalvonta ja automaatio osaksi kunnossapidon prosesseja liikenneinfrastruktuurin hoitoon ja omaisuuden hallintaan.

Vionice-palvelu mahdollistaa tämän muutoksen askeleittain kehittyen eri toimijoiden prosessien jalostumisen yhteydessä. Keskeiset muutoksen mahdollistajat ovat videokuvaus liikkuvista ajoneuvoista ja konenäkö. Nämä tekniset elementit ovat kehittyneet sille tasolle, että ajoneuvoista voidaan tuottaa reaaliaikainen kuva tarvitsijoille ja kuvasta voidaan edelleen tuottaa asiantuntijan analyysia vastaavia johtopäätöksiä automaattisesti. Muutos on mahdollinen ja markkinatalous hoitaa asian tehokkaampaan toimintamalliin vääjäämättömästi. Voittajia ovat ne toimijat ketkä kykenevät tarttumaan muutokseen strategisella otteella ensimmäisenä ja hyödyntävät näin saavutetun kilpailuedun parhaiten.

Seuraavassa kuvaan tämän kehityksen askeleet nykyhetkestä 3-5 vuoden päässä olevaan tavoitetilaan.

Ensimmäinen vaihe - videokuva ja havainnot kentältä

Ensimmäisessä vaiheessa videokuva ja digitaaliset muistiinpanot maastossa helpottavat asiantuntijan omaa työtä ja raportointia. Koska nykyiset prosessit perustuvat sopimuksiin ja niiden sisällön mukaiseen henkilötyömäärän, ei muutokseen ole painetta. Kuitenkin maastossa liikkuvien ihmisten työn tehostaminen kannustaa siihen, että heille olisi hyvä antaa parhaat työkalut käyttöön. Vionice-palvelun osalta tämä tarkoittaa kojelaudalle kiinnitetyn kameran avulla tehtävää jatkuvaa videokuvausta ja mahdollisuutta luoda äänikomennoilla havainnot ja raportit käytännössä suoraan maastossa.

Lisäarvot tulevat siitä, että valvontakäyntien havainnot ja muistiinpanot ovat suoraan käytössä, kun ollaan toimistolla ja tilanteisiin voi palata itsenäisesti tai yhdessä asiakkaan kanssa. Raportteja ei tarvitse erikseen koostaa vaan ne muodostetaan automaattisesti.

Pelkästään Videokuvien lisäarvo ja hyöty ovat kiistattomat, kun tilanteita, olosuhteita tai ympäristöä pitää tarkastella eri syistä myöhemmin tai joku muu henkilö haluaa välttää turhaa ajelua. Säästöt syntyvät oman työn tehostumisesta ja oman organisaation ja asiakkaan parantuneen tilannekuvan yhteisvaikutuksena.

Tulevan automaation kannalta tässä on keskeistä se, että konenäön kehityksen kannalta syntyy videokuvaa eri ajanhetkiltä ja valaisuolosuhteissa jatkuvasti. Tämä mahdollistaa seuraavan askeleen ottamisen kohti koneoppimasta ja automaattista tiedontuotantoa.

Toinen vaihe - konenäkö tukee tiedontuotantoa

Organisaation tietotarpeet vaihtelevat toimintaympäristön ja tehtävän mukaan. Yhteistä kaikille toimialoille on kuitenkin se, että mahdollisimman laaja käsitys ja paljon informaatiota haluttaisiin mahdollisimman helposti ja kustannustehokkaasti. Tässä videokuva ja konenäkö ovat ylivertaiset. Kustannustehokkuus, objektiivisuus ja helppous kulkevat käsikädessä. Kaiken lisäksi tuotetusta tiedosta on aina olemassa visuaalinen referenssi, josta voi tarkastaa onko asiat todellakin niin kuin konenäkö väittää.

On myös tärkeää tunnistaa se, että aina ei etukäteen edes tiedetä mitä tietoa halutaan myöhemmin saada käyttöön. Esimerkkinä voisi toimia, että tienhoitourakan reaaliaikakuvista haluttaisiin myöhemmin tuottaa asfaltin pintakunnon halkemat. Kun prosessit on viritetty oikein ja tiedot on tallessa, tiedon tuotannon kustannus on vain kymmenyksiä verrattuna nykyisiin tapoihin toimia.

Toisessa vaiheessa tiedontuotanto ja reaaliaikaisen videon kuvaaminen tuottaa sen, että olosuhteita, ilmiöitä ja asioita tuotetaan automaattisesti videoista. Ihmisen ei tarvitse katsoa kuvia, jos ei halua. Automatiikka tukee täysimääräisesti päätöksentekoa ja johtamista. Ikäänkuin kojelaudalla oleva kamera ja algoritmit toimisivat väsymättöminä “pikku-apulaisina” tuottaen tietoja, analyysejä ja informaatiota halutuista asioista.

Vaihe kolme - etävalvonta muuttaa kaikki valvonnan prosessit

Kolmas vaihe ei ole tekninen vaan enemmän prosessi riippuvainen. Tässä vaiheessa kamerateknologia asetetaan niihin ajoneuvoihin, jotka liikkuvat tieverkolla päivittäin jostain muusta syystä kuin infrastruktuurin hoidon prosessien takia. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsy samaan tietoon kuin vaiheissa 1 ja 2 synnytetään ilman tarvetta erikseen ajaa ympäri verkkoa. Ympäri Suomea on käynnissä kokeiluja, joissa tätä asiaa mallinnetaan kuvaamalla tieverkkoa joukkoliikenteen ja logistiikan kuljetuksista. Vionice Oy kehittää tähän konenäön uusimpien tekniikoiden mukaista automaattista kuvatunnistusta ja paikottaa ilmiöt 3D-malleihin videosta muodostetun pistepilven kautta. Tämän askeleen ottaminen on todellinen muutos, joka parantaa laatua sekä mahdollistaa kustannussäästöt samaan aikaan.

Tämä kolmannen vaiheen osalta on kaksi keskeistä asiaa, jotka eri toimijoiden on syytä tunnistaa: 1) Konenäön osalta tarvitaan osaavat kumppanit tekemään teknologisesti vaativat osuudet ja 2) Tiedontuotanto- ja hallintakustannukset sekä niiden minimointi on tärkeää. Kilpailuetu saavutetaan sillä, että palvelukokonaisuus on mietitty taitavasti. Juuri tätä työtä me Vionice tiimin kanssa teemme.

Arvostan, jos jaksoit tänne asti. Jätä kommentti, jos joku asia hiertää tai tuntuu epärealistiselta.